Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » TALJALA

Taljalan kylä on saanut nimensä kylää vuosisatoja asuttaneen Taljan suvun mukaan. Ensimmäinen Talja on mainittu aikakirjoissa jo vuonna 1543. Kylää asuttivat Taljat, Varvat, Sokat, Kiurut ja Linnat.

Taljalan ja Karkealan kylien maanviljelylle antoi voimakkaan sysäyksen Vuoksen lasku. Vuoksen pohjasta saatiin hyvää viljelysmaata lähes jokaiselle talolle. Lisää olisi tullut, sillä vetiselle yli 100 ha laajuiselle Taljan lahdelle oli ojitussuunnitelma jo valmiina. Vetisenäkin se antoi arvokasta karjanrehua, järvikortetta. Se niitettävä viikatteella ja kannettava sapilailla kuivalle maalle latoihin tai pieleksiin.

Tiernisteyksessä, jossa Vuoksenranta-Vuosalmi maantiestä erkani tie Oravankytöön, oli Mikko Varvan perikunnan omistama yrityskiinteistö. Siinä oli mylly, jossa jauhettiin lähikylien rehuviljat ja leipäjauhot. Siinä oli myös sirkkelisaha ja pärehöylä. Kun sähköä ei ollut, oli voimanlähteenä ensin lokomotiivi ja sitten öljymoottori. Varvalla oli myös kauppa sekä limonaaditehdas, joka siihen aikaan oli varmasti maaseudulla harvinaisuus. Tehtaan limonaadikuski ajeli nelipyöräisillä kärryillä jakelemassa tuotteita lähipitäjien kauppoihin ja kahviloihin.

Varvan laitosten välittömässä läheisyydessä, 100 metriä Vuoksenrannan kirkolle päin oli Räisälän Osuuskaupan Taljalan myymälä, joten kauppojen välinen kilpailu oli silloinkin jo todellisuutta. Myymälänhoitajana toimi Pauli Talvio.

Kaskiselän Salonkylään ja edelleen Oravankytöön menevää tietä päästään Leiposiin hautausmaalle. Hautausmaan perusti Vuoksenlaakson Metodistiseurakunta. Hautausmaa-alue saatiin lahjoituksena Eero Jantusen perikunnalta vuonna 1921. Hautapaikkoja oli 2600 ja se vihittiin käyttöön helatorstaina 1921.

Hautausmaa-alue on erotettu ympäristöstään valkoisilla puupaaluilla. Hautausmaan keskellä on Kyösti Nikin suunnittelema ja valmistama muistomerkki, joka pystytettiin 19.6.1992. Mustassa metalliristissä on seurakunnan toimintaa kuvaavat vuosiluvut 1921-1944. Ristin juurelle on tuotu vanhan haudan kivi, jossa ovat puhuttelevat sanat:"Kuolon uneen nukkuneet herätetään vielä". Joitakin vanhoja hautakiviä on vielä jäljellä ja uusia puuristejä on pystytetty vanhoille hautapaikoille.

Vuosalmen taistelujen loppuvaiheessa JR7:n komentopaikka oli Taljalassa. Rykmentin komentaja eversti sittemmin kenraali Adolf Ehrnroothia esittävätunnetuin valokuva "rennosta pussihousuisesta everstistä maalaismaisemassa" on Matti Taljan pihapiiristä. Taustalla kuvassa näkyy Sokan talo.

Kaskiselän Hevosystäväin Seura oli pitäjässä merkittävä hevosjalostuksen kehittäjä. Taljalan Sokan talon isäntä Sokka-Pekko oli seuran perustajajäseniä ja ensimmäinen puheenjohtaja kolmenkymmenvuoden ajan vuoteen 1934. Seuran ylpeys oli maan kuulu ori Attila. Hevosen jalostusryhmä oli esillä Viipurin yleisessä maatalousnäytelyssä ja sai I palkinnon ja kunniakirjan. Attila luovutettiin valtion hevossiittolaan Ypäjälle, mikä oli korkein tunnustus tehdylle jalostustyölle. Hevosen jalostus tarvitsi myös eri alojen ammattimiehiä kylälle. Korvenniskan isäntä Tuomas tunnettiin oriinsalvajana monen pitäjän alueella. Hänen työvälineensä ovat nähtävillä Hartolassa Itä-Hämeen museon Vuoksenrannan osastolla.

Sananparsi neuvoi " Kasso ensi emmää sit varsaa".