Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » SINTOLA

Sintola oli pitäjän läntisin kylä Sintolan niemellä. Kylä ja niemi saivat nimensä Sintosen suvusta, joka jo 1543 lienee ollut Jääsken kihlakunnan vanhimpia. Sintolasta on löydetty 1944 Jääsken kihlakunnan ainoa kivikautinen kyläasutus.

Sintolan tunnusomaisena piirteenä on läpi kylän ulottuva Sintolan harju. Ennen Vuoksen laskua Sintolan eteläosa oli vain kapea niemi, jonka hiekkaisia rantoja Vuoksen vedet huuhtelivat. Harju oli petäjää kasvavaa kangasmaata. Se oli suojaisine lahtineen ja saarineen ihmisten suosima asuinpaikka.

Sintolan ensimmäisinä tunnettuina asukkaina olivat Sintoset vuodesta 1543. Uusiksi asukkaiksi Sintolaan tulivat Pöystit Antrean Pöystilästä ja Kupariset Antrean Kuparsaaresta 1600-luvun puolivälissä. Nämä kolme kantasukua jakoivat kylän siten, että pohjoisosa kuului Pöysteille, keskiosa Sintosille ja eteläosa Kuparisille.

Vielä vuoden 1779 verokartan mukaan Sintolassa oli vain kymmenkunta taloa, joista kahdeksan oli noin 300 metrin matkalla raittikylänä korkean Vuoksen rantatöyräällä Sintosten kantatalon ympärillä. Vuoksen lasku lisäsi suuresti Sintolan peltoalaa. Asutus laajeni lietemaille ja väestö kasvoi siinä määrin, että vuonna 1944 taloja oli 140.

Aholammen rannalla oli Varvan saha, mylly ja kauppa. Aholammessa lapset kävivät uimassa ja naiset pyykinpesussa. Aholammen kohdalta harjun yli kulki talvisodan aikana rakennettu puolustuslinja, jonka jäänteitä on yhä nähtävissä.

Kivikautisen asuinpaikka,. 5000 vuotta vanhan asutuksen jäänteet löytyivät Sintolan alueelta suomalaisten kaivaessa asemia. Elokuussa 1944 tykkimes Kurki löysi ruukunkappaleen ja luutnantti Mauria kivitaltan 1.4 metrin syvyydestä. Museovirastosta Sakari Pälsi kävi paikalla kartoittamassa löydön vielä sotatoimien jatkuessa. Hän totesi alueella sijainneen laajan esi-isiemme asuinalueen. Vuoksenranta-seura pystytti paikalle informaatiotaulun 50 vuotta myöhemmin.

Sintolan niemellä Äyräpään pitäjän rajalla noin yksi kilometriä Paakkolan koskesta pohjoiseen Sintolan harjun korkealla laella sijaitsi jatkosodan loppuvaiheessa tulenjohtopaikka Onni. Nyt tuolta paikalta ei näe enää Vuokselle, mutta tuolloin oli näkyvyys hyvä 1930- luvulla raivonneen metsäpalon jäljiltä syntyneen taimikon yli 5 km matkan Vuoksea alavirtaan aina Koivikon talon tasolle asti. Tältä paikalta johtivat tulenjohtajat Ossian Peltola, Erkki Porramo ja Uuti Palaja II/KTR 15 ja muiden tykistöyhtymien tulta 2.D vastuulohkolla. Tulenjohtopaikalta oli erinomainen näkyvyys Vuoksen viertä pohjoiseen kulkevalle tielle, jonne tuhottiin kokonainen venäläinen armeijakunta. Näin estettiin venäläisten eteneminen Ihantalan alueen puolustajien selkään heinäkuun puolivälin 1944 taisteluissa. Tali-Ihantalan torjuntavoitto oli saavutettu pari viikkoa varhemmin.

Sintolan kantataloja:
Pöysti, kantatalo n:o 1
Kuparinen, kantatalo n:o 2
Sintonen, kantatalo n:o 3