Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » ORAVANKYTÖ

Oravankydölle luonteenomaisia ovat tasaiset ja viljavat pellot, joilta Vuoksen laajentuma Torhonjärvi oli vähitellen väistynyt. Pellot olivat tasaisina ja kivettöminä pitäjän parhaimpia ja laajenivat huomattavasti Kiviniemen perkauksen jälkeisessä Vuoksen laskussa.

Kylän nimestä on kansan suussa perimätieto, jonka mukaan seudun uudisraivaaja oli sitonut tuohen oravanhäntään ja sytyttänyt sen, jolloin orava joustessaan oli levittänyt tulen alueen suoperäiseen maahan, joka alkoi kyteä.

Oravankydön ja Härk’korven kylät sijaitsivat kunnan eteläosassa. Seutu oli pitkään autioa takamaata. Ensimmäiset pysyvät asukkaat Oravankydössä olivat Virolaiset, Kuismat ja Huttuset. Virolaiset muuttivat 1776 Korpilahden Ämm-Mattilasta ja Kuismat Kirvusta asuen kaikki alkuaikoina samassa talossa. Kantatalo sijaitsi Virolaisessa (Mutukkala).

Kylän keskustassa oli Kuismien kauppatalo. Kaupanpidon aloitti Yrjö Kuisma, kohoten menestyvänä kauppiaana myös merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan. Hän ajoi tarmokkaasti Vuoksenrannan seurakunnan perustamista ja pettyneenä kirkon paikan ratkettua eteläisten ja itäisten kylien kannalta epäedullisesti oli hän keskeisenä henkilönä perustamassa Vuoksenlaakson Metodistiseurakuntaa Kaskiselkään. Raittiusasiaan innostunut Kuisma oli Suomen raittiusliikkeen esitaistelijan , tohtori Matti Helenius-Seppälän hautajaisissa vuonna 1920. Matkalla hän oli tutustunut metodistikirkon johtohenkilöihin ja tutustunut heidän toimintaansa. Kotiin palattuaan Kuisma herätti ajatuksen metodistiseurakunnan perustamisesta Vuoksenrantaan. Ajatus herätti vastakaikua. Otettiin yhteyttä Viipurin metodistiseurakunnan pastoriin Johannes Virtaseen. Virtanen kävi saarnamatkoilla Vuoksenrannassa ja uusi seurakunta perustettiin kevättalvella 1921 herastuomari Antti Jantusen talossa.

Oravankydön koulu rakennettiin 1901. Koulussa kävivät ennen oman koulun valmistumista myös Härk’korven lapset.