Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » KUIVANIEMI, PÖYRYNIEMI JA PARSIKKAANMAA

Toiminnallisesti Itäiset kylät muodostivat Härk’korven, Niittysuon, Kuivaniemen ja Pöyryniemen kylät. Kansakouluja oli ennen sotaa Härk’korvessa, Niittysuolla ja Pöyryniemessä.

Kylät sijaitsivat vanhalla Pähkinäsaaren rauhan rajalla. Näin niiden asutus tapahtui myöhemmin 1700 -luvun lopulta alkaen. Muuttajille luovutettiin suuria alueita, mistä aiheutuu kylien jakautuminen ei maantieteellisin perustein kaksin- ja osin kolmijakoisiksi. Kylien nimien moninaisuus juontaa syntyhistoriasta ja kesken jääneestä isojaosta. Isojaon kartassa nämä itäkylien lohkot ovat vuorotellen järjestyksessä pohjoisesta etelään: Kuivaniemi I, Pöyryniemi I, Parsikkaanmaa I, Kuivaniemi II, Pöyryniemi II, Parsikkaanmaa II ja Kuivaniemi III.

Härk’korpi

Vanhin asutus keskittyi muutamiin maastokohtiin. Tämä vanha taloryhmitys ei noudattanut virallisia kylän tai pitäjän rajoja. Esimerkiksi Kuivaniemi I:n alueella oli Härk’korpi, Joka ulottui myös Oravankydön ja Räisälän puolelle. Härk’korven kantataloja olivat. Jooseppila , Heikkilä ja Holmo. Kansakoulu valmistui Heikkilän naapuriin 1936.

Härkkorpi sijaitsi Vuoksenrannan pitäjän kaakkoisessa kulmassa, Räisälän rajalla. Etelässä rajana oli kaunis Vuoksen Torhonjärvi. Härkkorpi muodostui useasta itäisten kylien jakoalueesta ja siihen kuului muutamia taloja Oravankydön ja Räisälän puolelta. Asukkaita oli 300. Härkkorvessa oli oma koulu, kauppa, mylly ja saha, sekä osuuskassa ja maidon vastaanottoasema. Liikenneyhteydet täältä ja Oravankydostä olivat hyvät. Kylien läpi kulki Viipurin ja Käkisalmen välinen maantie, jota liikennöivät Matti Ruposen linja-autot, "Ruposen-Ruskeat". Vuoksenrannan kirkonkylälle oli matkaa Niittysuon kautta 20 kilometriä. Räisälän kirkolle vain 12 kilometriä.

Oravankytöön ajettaessa ennen Kankaanojaa vasemmalla on Härkkorven ja Oravankydön yhteinen Myllyranta. Vuosalmelta kotoisin oleva Tahvo Pasuri rakensi tänne raamisahan ennen sotia. Paikalla oli myös pärehöylä. Mylly hänellä oli yhdessä Job Juvosen kanssa. Jatkosodan aikana laitokset siirtyivät liikennöitsijä Matti Ruposen omistukseen. Hän aloitti pilkkeiden valmistuksen autojen häkäpönttöjen polttoaineeksi.

Niittysuo

Toinen taloryhmä muodosti Niittysuon kylän (Niitsuo), jonka taloja oli Oravankydön, Kuivaniemen, Pöyryniemen, Parsikkaanmaan, Karkealan ja jopa Korpilahden alueella. Kylän pohjoista osaa nimitettiin myös Kurkkankaaksi. Taloja kylässä oli yhteensä noin 50. Kylän keskuksesta oli matkaa Härkorpeen neljä kilometriä ja Vuoksenrannan kirkolle kuusi. Suuret suoalueet Suursuo ja Haukkasuo ympäröivät kylää. Kankaanojaa nimitettiin Niittysuon kohdalla Rapaojaksi. Nimi juontuu joen ruskeasta vedestä. Rapaoja muodostaa kyläkeskuksen kohdalla laajemman lampareen, Niittysuon lammin. Rapaojan perkauksen jälkeen osa rantaniityistä voitiin kuivata viljavaksi pelloksi.

Suursuolta tuleva Rapaojan yli rakennettiin tien kunnostuksen yhteydessä 1930- luvulla uusi silta. Lamminsillan pilarit ovat jäljellä, mutta sillan kolme metrinen kansi puuttuu kokonaan. Kansakoulu valmistui Kurkkankaalle vuonna1930.

Kuivaniemi

Alkuperäinen Kuivaniemen taloryhmä oli pohjoisempana yhtenäisenä asutuskeskittymänä. Tälle alueelle Ruposet tulivat 1780 -luvulla Saviniemen kartanosta. Näitä kantataloja Kuivaniemi I:n alueella olivat Juhola ja Jooseppila. Pöyryniemi I:n alueella näitä kantataloja olivat Peko-Heikkilä ja Eskola.

Pöyryniemi

Pöyryniemi sijaitsi aivan pitäjän koillisnurkassa. Runsasvetinen Kuhajoki oli rajana länteen Kirvuun. Juoksemajärveä pitkin asioitiin höyrylaivalla Kirvun Sairalassa. Viljelykäyttöön oli otettu ylempänä sijaitsevia kivennäismaita ja mäkien välissä oleva laaja, alava Kuhajoen ranta-alue oli kuivattu viljelykäyttöön. Puutavaran teko ja kuljetus antoivat sivuansioita kuten myös kalastus ja ravustus. Kylää asutti Heikkosten kantasuku. Pöyryniemen kantataloja olivat: Vaarala ja Jussila.