Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » KORPILAHTI Korpilahden kylä oli pitäjän suurin, kolmannes Vuoksenrannasta. Kylän tiheästi asuttua keskiosan maisemakuvaa hallitsivat luoteis-kaakkois-suuntaiset kallioiset mäet. Niiden väliin jäävässä alavassa virtasi Korpilahden joki kohti kylän eteläosien laajoja niittyjä, joita ennen sotia kuivattiin ja otettiin viljelykseen.
Valtaojaa kaivettaessa 1912 Ämm - Mattilan talon alueelta löydettiin vanhan kalastusverko jäännökset. Tämä arkeologinen löytö todisti, että kivikauden väkeä on liikkunut täällä jo 10 400 vuotta sitten. Lähistöllä olevan Suuren Kelpojärven alueelta on löydetty vielä 400 vuotta vanhemman asutuksen jäänteitä. Arkeologi Sakari Pälsi kävi yhdessä räisäläläisen muinaismuistoyhdistyksen asiantuntija Theodor Svindt kanssa vuonna 1914 tekemässä alueella jatkokaivaukset. Tällöin valtaojan kaivuun vierestä saven ja mudan rajalta, muinaisesta merenpohjasta löydettiin kalastajan hukkaama verkko ja muita pyyntivälineitä.
Korpilahden asutus on vanhaa. Aulikki Ylösen tutkimuksen mukaan kylässä oli jo 11 taloa vuonna 1543, mutta katovuosien ja sotien seurauksena kylä näyttää autioituneen ja entiset suvut kadonneen. Uudet suvut asuttivat kylän 1600-luvulla pääosin pohjoisesta, Kirvun suunnasta käsin, monet tulijoista olivat sotilaita. Vuoden 1777 tiluskartassa näkyvät viljellyt alueet ja niillä sijaitsevat kantatalot. Tonterin, Läylösen eli Kuisman, Potinkaran eli Häsän, Virolaisen ja Oitniityn kantatalot sijaitsivat keskikylällä, Niukkasen ja Jäniksen pohjoisosassa sekä muut kantatalot kylän länsiosassa.
Tilojen jakamisen myötä vanhat suurperheet hajosivat. Uusien tilojen nimet johdettiin kantatalojen tai isäntien nimistä kuten Mat-Eskola, Ämm-Mattila, Peko-Eskola.
Jykevistä hirsistä tehdyt talot rakennettiin mäkien päälle tai rinteille, joissa olivat vanhimmat pellot. Jäljellä ovat enää kivinavettojen seinät ja rakennusten kivijalat, ehkä kellarit ja kaivonpaikat - ikään kuin pienten linnoitusten rauniot muistona aikaisemmista eläjistä.
Otamoin seutu oli alavaa jokilaaksoa, jonka läpi Korpilahdenoja virtasi. Se laski Otamoinjokena Voipurin selän kautta Pieneen Vuokseen. Ennen Vuoksen laskua vesi peitti Korpilahden Paapanlammesta Lahenniittyihin.
Veden laskun myötä vesi kerääntyi pohjoisesta virtaavaksi Korpilahdenojaksi ja kaakosta tulevaksi Sulujoeksi. Kirkonkylä oli kauniissa kangasmaastossa Otamoinjoen ja Lahenniittyjen välissä. Korpilahteen kuuluivat etelässä Visulahti sekä idässä Kurkkankaan ja Pampan alueet.
Korpilahti eroaa maastonsa puolesta muista Vuoksenrannan kylistä siinä, että maasto on kallioista. Kylällä oleva tienhaaran Murkinamäen nimi juontanee alkunsa siitä, että ennen vanhaan Antrean kirkkoon mentäessä pysähdyttiin kyseisellä mäellä ja syötiin murkina.
Korpilahden kansakoulu oli Antrean pitäjän toiseksi vanhin, joka aloitti toimintansa 1879. Tärkeänä puuhamiehenä oli Pampan isäntä Tuomas Kuisma. Oma koulurakennus saatiin 1910 -luvulla. Koulun pitkäaikaisin opettaja ja vaikuttaja kylässä oli Anni Virolainen. Sotavuosina koululla asustivat sotapoliisit ja olipa se hetken kenttäsairaalanakin.
Niemenmäellä sijaitsi Vuoksenrannan ainoa viljamakasiini eli Korpilahden lainajyvästö. Keväisin lainattiin isännille siemenviljaa ja syksyllä uuden sadon jälkeen palautettiin viljalaina jyvinä takaisin. Naapuri takasi lainan.
Elämä ei ollut pelkkää työtä ja aherrusta. Kehittävät, henkiset harrastukset antavat voimia arkeen ja virkistävät mieltä. Nuorisoseuroilla oli tärkeä tehtävä. - Ei ihme, että nuorisoseurantalo monipuolisine toimintoineen oli nuoruusvuosien tärkeä henkinen kasvattaja ja opettaja.
Nuorisoseuratoiminta oli vilkasta kaikkialla Vuoksenrannassa, niin myös Korpilahdessa. Pampan Pekko, Pietari Kuisma lahjoitti vanhan Pampan päärakennuksen seuran käyttöön. Suur-Tonterin isäntä lahjoitti maa-alueen ja vanhasta päärakennuksesta saatiin näyttämö.
Korpilahden kylän kantataloja olivat:
Suur-Tonteri, Tonder major, kantatalo n:o 1
Mustonen, kantatalo n:o 2
Hovinmäki, kantatalo n:o 3
Virolainen, kantatalo n:o 4
Meronen, kantatalo n:o 5
Häsä eli Potinkara, kantatalo n:o 6
Paappa, kantatalo n:o 7
Kuisma eli Läylönen, kantatalo n:o 8
Visulahti eli Tonder minor eli Ierikkala, kantatalo n:o 9
Niukkanen, kantatalo n:o 10
Jänis eli Renner, kantatalo n:o 11
Oitniitty, kantatalo n:o 12
|
