Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » KASKISELKÄ

Kaskiskylässä eli "Kaskises" arvioidaan olleen muinaislöytöjen perusteella pysyvää asutusta rautakaudelta alkaen. Kylän vanhin suku tunnettu suku olivat Sintoset, joita 1500 -luvun puolivälissä asui paitsi Sintolassa myös Korpilahdessa ja Kaskiselässä. Samoihin aikoihin tai pian tämän jälkeen Kaskiselässä asui myös Pitkäsen, Rasvasen ja Taljan sukua. Uudelleen asutusta edisti muuttajille myönnetty viiden vuoden verovapaus. Reilua sataa vuotta myöhemmin tulivat Jantuset kylän pohjoisosaan ja Kiurut kylän eteläosaan. . Kylä poltettiin ja hävitettiin 25-vuotisen sodan (1570-1595) aikana kahdesti sodassa 1572 ja 1592, mutta suvut pysyivät paikalla sitkeästi Taljoja lukuun ottamatta. Uusia sukuja ilmaantui seuraavan vuosisadan aikana nimittäin Tonterit ja Pöystit. Pöystit siirtyivät pian pois. 1600 -luvun alun ainut kylää asuttanut suku oli Tonterit ja jonkin aikaa myös Paukkuset. Tonterit ratsumiessukuna siirtyivät Korpilahden kylään 1676. Kylä lienee ollut autiona kymmenkunta vuotta. Vuonna 1688 tiedetään kylässä olleen asukkaita mahdollisesti Peltomiehen (Peltonen) sukua. Tälle Peltomiehen autiotilalle muutti sitten Jantusen suku 1698 Kirvun Jantulan kylästä. Useat muutkin Vuoksenrannan alueen suvut ovat lähtöisin Kirvusta kuten myös Kaskiselän eteäosiin myöhemmin muuttaneet Kiurut.

Kiista Vuoksenrannan kirkon rakentamisesta kärjistyi siihen pisteeseen, että vuonna 1921 noin 300 Kaskiselän, Taljalan, Oravankydön ja Sintolan kylien asukasta erosi Vuoksenrannan seurakunnan jäsenyydestä ja perusti Kaskiselkään oman seurakunnan, Vuoksenlaakson Metodistiseurakunnan.

Kylän korkeimmalta kohdalta Noimäki on Kaskiselän ja Taljalan kylien välissä. Tälle mäelle rakensi Vuoksenlaakson Metodistiseurakunta kirkkonsa. Metodistikirkko Noimäelle valmistui 1922 ja sinne kokoontuivat kyläläiset Jumalan sanan ääreen riippumatta siitä olivatko metodisteja vai luterilaisia. Kirkon ensimmäinen pappi oli Anton Hyvärinen ja hänen jälkeensä Toivo Rajamaa. Juho Talja toimi suntiona. Kirkon tornia käytettiin ilmavalvonnan tähystyspaikkana. Kirkkoa tulitettiin ankarasti niin talvi- kuin jatkosodankin aikana, mutta se tuhoutui vasta heinäkuussa 1944 seurakuntalaisten lähdettyä jo evakkoon.

Noimäen juurelle oli rakennettu 1901 Kaskiselän komea koulu, jossa Kaskiselän, Taljalan ja Karkialan lapset suorittivat oppivelvollisuutensa. Legendaarinen koulun opettaja K.A. Polviander toimi koulun johtajaopettajana vuosikymmeniä. Opettaja Aili Isomäki toimi pitkään naisopettajana.

Suojeluskunta kunnosti 1924 Leiposiin hautausmaan lähelle urheilukentän. Urheiluseura Vuoksenrannan Veikot oli perustettu kaksi vuotta aiemmin ja toimi vain lyhyen ajan. Vuoksenrannan Säde aloitti toimintansa vuonna 1936. Kuuluisin vuoksenrannassa syntyneistä urheilijoista on keihäänheittäjä Väinö Kuisma Pöyryniemeltä. Väinö Kuisma saavutti keihäänheitossa viisi Suomen mestaruutta ja oli Rooman olympiakisoissa neljäs.Kaskiselän oma poika Hannes Jantunen saavutti nuorten keihäässä SM-pronssia ja kiekon heitossa veteraanisarjan Suomen mestaruuden. Hannes kävi vuonna 1965 poikavuosiensa pyhäkössä ja leppäkeihäs sai kyytiä tuolloinkin. Vuoksenrantalaista syntyperää olevista urheilijoista ovat triatlonisti Pauli Kiuru Sintolasta ja mäkihyppääjä Tami Kiuru Korpilahdelta menestyneet erinomaisesti.

Kaskiselän Nuorisoseura perustettiin vuonna 1907. Oma talo saatiin kuusi vuotta myöhemmin. Iltamien aiheet vaihtelivat kuukausittain ja seura julkaisi omaa "Hanhilammen sanomat" lehteä.

Useimpien Kaskiselän talojen metsä- ja hakamaat yltivät aina Oravankydön rajalle. Väkimäärän lisääntyessä kantaloissa, osalle perillisistä lohkottiin tiloja viljavilta takamailta, joita oli jo käytetty karjan kesälaitumina ja tätä varten monella talolla oli omat karjamajansa. Näin syntyi Kaskisen Salokylä.

Keskellä kylää virtasi Port’oja. Kylällä asui myös monien muiden ammattien taitajia. Kaskiselän viljelijöillä oli yhteinen "Yhtiö" jonka omistuksessa oli mylly, pärehöylä ja puimakone.

Äyräpään ja Vuoksenrannan entisten kuntien rajalla on edelleen jäljellä vanhanmallinen pitäjänrajakyltti ja betoninen pylväs. Venäläiset joukot pääsivät kilometrin päähän kunnanrajasta kunnes tiivistynyt vastarinta esti etenemisen. Vuosalmen taistelujen torjuntavoittoon auttoi osaltaan Sintolan harjulla sijainnut tulenjohtopaikka Onni, josta pystyttiin johtamaan paljastumatta tykistön tulta. Kokonainen venäläinen divisioona tuhottiin ratkaisuvaiheessa Vuoksen viertä Vuosalmelta Kaskiselkään johtavalle tielle. Tykistön tuliasemat sijaitsivat leveänä viuhkana Sintolasta Kaskiselän Salokylän tien kautta Oravakytöön. Tykistön tulen keskittämisen ja nopeat tulensiirrot uusiin kohteisiin mahdollisti sodan aikana kehitetty tykistön uusi tulensiirron laskentatapa. Tämä on edelleen suomalaisen tykistön tehokkaan toiminnan ydin.

Kaskiselän kantataloja:
Jantunen, kantratalo n:o 1
Kiuru, kantatalo n:o 2