Vuoksenrannan kylät » Vuoksenrannan koulupiirit

Korpilahden kylässä sijaitsevan Pampan tilan isäntä, valtiopäivämies Tuomas Kuisma teki kirkkoraadin jäsenenä aloitteen Antrean ensimmäisen kunnallisen kansakoulun perustamisesta. Tämän aloitteen perusteella kirkkoneuvosto eli kirkkoraati päätti marraskuussa 1872 pitämässään kokouksessa kehottaa kuntalaisia "toimittamaan edes yhdenkin kansakoulun kuntaan sivitystä ja oppia levittämään, sekä myös, raakuutta ja tapain turmelusta hävittämään, etenkin kasvavassa nuorisossa". Antrean kuntakokous päätti kokouksessaan joulukuussa 1872, että Antreaan perustetaan kansakoulu, joka aloittaa toimintansa vuonna 1875. Kirkkoherra K.H. Coranderin johdolla perustettiin 10-henkinen komitea, joka sai tehtäväkseen huolehtia käytännön toimista. Koulukomitea lakkautettiin 1874 ja tilalle valittiin kansakoulun ensimmäinen johtokunta. Kirkkoherra Corander toimi johtokunnan puheenjohtajana ja muina jäseninä olivat rouva Jenny Tesleff Kavantsaaren kartanosta, Tuomas Kuisma, neiti Emma Metén, rouva Olga Zimmermann, kanttori B. Kokki, lautamies Antti Ruponen ja rouva Sofia Corander. Koulun perustaminen kuitenkin siirtyi ja kun Antrean kirkonkylän kansakoulu sitten syyskuussa 1876 avasi ovensa, oli oppilaina 53 poikaa ja 41 tyttöä.

Antrean kirkonkylän koulun piti palvella koko pitäjää. Sen vaikutus jäi kuitenkin suppeammaksi, koska varsinkin eteläpitäjästä oli koululle pitkä matka. Tämän vuoksi lautamiehet Simo ja Tuomas Kuisma esittivät 1877 kuntakokoukselle, että toinen kansakoulu perustettaisiin Korpilahteem tai yleensä jonnekin pitäjän kaakkoiskulmalle. Pitkän ja kiivaan keskustelun jälkeen kuntakokous päätti 273 äänellä puolesta ja 86 äänellä vastaan hyväksyä esityksen, kuitenkin sillä ehdolla, että korpilahtelaiset ainakin aluksi itse kustantaisivat koulurakennuksen ja opettajattaren asunnon. Tähän korpilahtelaiset suostuivat ja Korpilahden kansakoulu aloitti toimintanasa 1879. Koulu säilyi yksityisenä kesään 1894 asti, jolloin Antreassa vahvistettiin kansakoulupiirijako ja Korpilahden koulu siirtyi kunnan haltuun. Koulu toimi aluksi Tonterin Mikkolassa, Merosen Mikkolassa ja Paapanmäen Heikkilässä, kunnes oma koulurakennus valmistui Häkkilän niemelle 1901.

Vuoksenrannan itsenäistyessä oli sen alueella toiminnassa viisi kansakoulua, Korpilahden, Kaskiselän, Pöyryniemen, Oravankydön ja Sintolan koulut. Muiden kuntien tavoin Vuoksenranta joutui valmistamaan oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi syyskuun 17. päivänä 1925.

Jo toimiviin kansakouluihin nähden tarvittiin melko pieniä muutoksia. Korpilahden koulu määrättiin toimimaan edelleen yhden opettajan kouluna entisissä rakennuksissaan. Oppilaita koulussa oli syyslukukaudella 1925 yhteensä 81. Kaskiselän koulu laajennettiin kahden opettajan kouluksi ja siinä tehtiin rakennustöitä, oppilaita oli 70. Pöyryniemen koulu ja Oravankydön koulu pysyivät yksiopettajaisina supistettuina kouluina jo valmiissa rakennuksissaan. Oppilaita Pöyryniemen koulussa oli 36ja Oravankydön koulussa 86. Kaksiopettajainen Sintolan koulu muutettiin yksiopettajaiseksi ja siellä oli 59 oppilasta.

Uudistuksena kansakouluopetukseen tuli kahden uuden koulupiirin perustaminen. Niittysuon koulupiiriin tulivat Parsikanmaan ja Kuivaniemen eteläiset osat sekä lisäksi eräitä Korpilahden ja Oravankydön taloja. Niittysuon koulupiirissä oli ensimmäisenä lukukautena 55 oppivelvollista lasta ja koulutalo Riamäen kankaalle määrättiin pystytettäväksi vuoteen 1930 mennessä. Siihen asti opetusta annettiin vuokratiloissa.

Toisena uutena koulupiirinä oli Kankaalan piiri, johon liitettiin useita Korpilahden ja Oravankydön taloja. Opetus määrättiin aloitettavaksi syksyllä 1927, johon mennessä uuden koulutalon oli määrä valmistua.

Oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmaa tarkistettiin kahteen otteeseen. Vuonna 1929 Sintolan koulu palautettiin kaksiopettajaiseksi ja Korpilahden koulun rakennuksia laajennettiin. Vuonna 1936 perustettiin uusi Härkkorven koulupiiri, johon kuului Kuivaniemen, Pöyryniemen, Parsikanmaan ja Oravankydön taloja. Uusi koulu tuli toimimaan supistettuna kouluna saman vuoden kuluessa rakennetussa talossa. Samana vuonna Kankaalan kansakoulu laajennettiin kahden opettajan kouluksi ja Kaskiselän kouluun määrättiin rakennettavaksi uusi opettaja-asunto ja koulukeittola.

Vuoksenrannan sijainnista johtuen pitäjän kouluissa kävi myös naapurikuntien Antrean, Kirvun ja Räisälän lapsia.