Vuoksenrannan kylät » Kyläluettelo » VUOKSENRANNAN KIRKONKYLÄ

Vuoksenrannan seurakunta perustettiin Keisarillisen Majesteetin määräyksellä 1913 ja ensimmäinen kirkonkokous pidettiin 1916, jolloin seurakunta aloitti toimintansa.

Pohdinta kirkon paikasta johti riitaan, jonka jälkeen kirkko päätettiin rakentaa Kankaalaan, luonnonkauniille entiselle Vuoksen rantatöyräälle. Maanviljelijä Juho Ruponen, Kankaalan Jussi oli lahjoittanut jo vuonna 1912 kahden hehtaarin maa-alueen tulevaa kirkkoa varten.

Kirkkorakennus

Kauniin ehytlinjaisen kirkon suunnitteli viipurilainen arkkitehti Väinö Keinänen. Kirkon peruskivi laskettiin elokuussa 1934 ja kirkko vihittiin käyttöön helmikuussa 1935. Rakentamisesta vastasi viipurilainen rakennustoimisto KV Stenin.

Kirkon sileät valkoiset seinät hohtivat valoa ulkoa ja sisältä, välittäen koruttomasti harrasta tunnelmaa. Sisätilat oli maalattu valkoisin ja vaalean sinisin värisävyin. Kirkkosalin penkit olivat harmahtavan ruskeat ja sininen raita väritti niiden yläosaa. Kirkossa oli 600 istumapaikkaa. Komeat kynttilälliset kattokruunut oli saatu lahjoituksena Antrean seurakunnalta.

Kuorin seinässä oli puinen risti. Ristin molemmin puolin seinää koristivat "Jeesus siunaamassa" maalaukset, joiden tekijänä mainitaan taidemaalari Ruokokoski. Kuvien yläpuolella olivat tekstit "Minä olen tie totuus ja elämä" ja "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut". Kirkkosalin takana on parvi. Urkuja ei vielä ehditty hankkia. Torniin johtavia portaita reunusti takorautainen kaide. Tornissa kelloja oli yksi ja sen huipulla oli kapea pientä kullattua ristiä kannatteleva salko.

Kirkkorakennusta on siistitty vuosien kuluessa sisältä ja ympäristöstä. Uudet talorautaiset lukittavat portit oviaukkoihin on tehnyt Kyösti Nikki. Kuoriosaan on kiinnitetty puinen risti ja puhujalle tehty koroke. Kuorin seinässä on vuoksenrantalaisten sodissa kaatuneiden sankarivainajien muistotaulu.

Kamennogorkin kaupunki yhdessä Viipurin aluehallinnon kanssa teki kirkkoon vuoden 2009 muistojuhlaan kauniit puiset penkin usealle sadalle sanan kuulijalle.

Hautausmaa

Kirkon edessä olevan 3400 paikkaisen hautausmaan siunasi käyttöön kirkkoherra Aarne Huurre vuonna 1919. Uuteen hautausmaahan ensimmäisenä haudattiin talollisen vaimo Hilja Amalia Vanhanen Parsikkaanmaalta.

Sankarihautausmaa sijaitsee kirkon vierellä. Sen paikalla on vuonna 1992 pystytetty muistomerkki kaikkien Vuoksenrantaan haudattujen muistomerkki, niin sodissa henkensä antaneiden (111 sankarivainajaa) kuin siviilihautoihinkin kätkettyjen vainajien muistolle.

Hautausmaamuistomerkki, vanhan hautausmaaportin kopio ja sankarivainajien muistolaatta kirkon kuorissa ovat vuodelta vuonna 1999.

Kirkonkylän rakennukset

Kirkon vieressä olivat kansakoulu ja kunnantalo, joka toimi väliaikaisena kirkkona. Se oli alunperin Jantselan talon päärakennus, joka oli siirretty Siurilan taloon Hevoskankaalle, josta se sitten siirrettiin tälle paikalle vuonna 1920. Koko rakennus siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1937, jonka jälkeen se kunnostettiin kunnantaloksi. Kirkkosaliin tehtiin valtuuston kokoustilat ja kunnanviraston tarvitsemat tilat. Toisessa kerroksessa asuivat kunnansihteeri Kaija Viskari ja hänen sisarensa kirjantonhoitaja Lea Viskari. Rakennuksessa olivat tilat myös kirjastolle ja Antrean Säästöpankin Vuoksenrannan konttorille.

Kaskiselkään menevän tien risteyksessä oli 1925 rakennettu kirkonkylän kansakoulu. Se oli valmistuttuaan kirkonkylän juhlavin ja edustavin rakennus, joten se oli itseoikeutettu juhlien pitopaikka. Kirkkokuoro harjoitteli säännöllisesti täällä kanttori Anselmi Varosen johdolla. Koulun viereen Tuomas Virolaisen taloon muutti Antrean Osuuskauppa. Myymälänhoitajana oli Väinö Luukkosen.

Antrean Säästöpankilla oli sivukonttori kunnassa, jossa toimi myös parhaimmillaan kolme omaa osuuskassaa: Antrean -Korpilahden -, Kuivaniemen -Pöyryniemen - ja Vuoksenlaakson Osuuskassat. Pankit yhdistyivät sodan aikana.

Apteekkitalo on edelleen pystyssä. Sen tunnistaa suomalaiseksi seinien vuoraukseen käytetystä höylälaudasta. Apteekkarina oli Kaarlo Sarjanto vuodesta 1938. Kunnan rakennuttama uusi moderni keskuslämmitteinen talo ehdittiin ottaa käyttöön juuri ennen sotaa. Apteekki jatkoi toimintaansa jatkosodan ajan.

Terveystalona ja kulkutautisairaalana toimi entinen Kurkkankaan eli Niittysuon väliaikainen koulurakennus, jonka kunta siirsi paikalle. Kunnan kätilönä oli ensin Dagmar Ruponen ja hänen jälkeensä Irja Airaksinen. Kunnan ensimmäinen oma lääkäri vuodesta 1927 oli Emil Vihinen. Viimeisenä lääkärinä toimi Herman Skurnik. Sairaalahoitoon potilaat lähetettiin Antreaan ja vakavammat tapaukset hoidettiin Viipurissa.

Suojeluskuntatalon paikka oli Kaskiselkään menevän tien varrella vasemmalla nyt paikalla sijaitsevan pienen yksityisen ortodoksisen tsasounan takana.